Koulua ja kaupunkia

Maanantai aamuna olin innoissani, kun käveltiin muutaman muun vaihtarin kanssa yhdessä koululle. Ihan kuin olisin ollut menossa ekalle luokalle. Siihen se innostus sitten jäi: koulu täällä vaikuttaa rankalta ja työläältä. Tunteja ja tehtäviä tuntuu olevan enemmän kuin Suomessa. Tietty tää tunne voi johtua siitä, että en ole ollut kunnolla koulussa ja tunneilla lähes vuoteen. Onneksi saadaan aluksi miettiä mitä kursseja otetaan, lopulliset valinnat tehdään vasta ensi viikon perjantaihin mennessä. Joten kaksi viikkoa voidaan käydä kursseilla katsomassa mistä on kyse.

Sunnuntaina kierrettiin Sarin ja Satun kanssa kaupunkia, katseltiin paikkoja ja että mitä löytyy mistäkin. Kaupat oli kiinni, mutta ihmisiä oli silti melko paljon liikkeellä. Ihmeteltiin, että minkä takia autot tööttäilivät ja ihmiset heilutti autojen ikkunoista punaisia lippuja. Kuultin myöhemmin, että Sveitsin kosovolaiset juhlivat Kosovon itsenäistymistä. Me kun luultiin, että on ollut joku jalkapallopeli. Käytiin myös vanhassa kaupungissa, joka on upea. Kuvassa näkyy taustalla vanhaa kaupunkia ja vanha puinen silta, joka menee Aare-joen yli.

Alan pikkuhiljaa tottua siihen, että ovet aukeavat työntämällä. En enää paiskaa ovea kiinni, kun yritän avata sitä. Kouluruoka on aika erilaista täällä, ainakin kalliimpaa. Hinta katsotaan painon mukaan. Totuttelemista on siinäkin, että jakaa keittiön ja kylppärin 13 muun kanssa.

Lisää kuvia voi käydä katsomassa osoitteesta: http://www.facebook.com/album.php?aid=13734&l=10faf&id=680702490

Perillä

Täällä sitä sitten ollaan! Saavuin Olteniin eilen, torstaina. Vastassa oli sveitsiläinen tuutorini sekä kaksi suomalaista tyttöä, jotka saapuivat jo keskiviikkona. Lentokoneessa vieressäni istui suomalais-sveitsiläinen tyttö. Hän sitten sveitsiläisen isänsä kanssa auttoi minut oikeaan junaan Zürichissä. En tiedä kuinka olisin pärjännyt ilman heitä.

Olten näyttää mukavalta, tosin hirveästi en ole vielä ehtinyt katsella. Ihmetellyt vain ja yrittänyt totutella täällä oloon. Koko kaupunki näyttää "vanhalta kaupungilta", talot ovat hienoja. Englantia täällä ei kyllä puhuta, edes McDonaldsissa! Mutta ihan hyvin on silti sujunut, pankkitilin avauskin onnistui. Kaupat täällä on auki vain kuuteen illalla ja lauantaisin sulkevat vielä aikaisemmin, sunnuntait on suljettuna. Mitenkähän siihen tottuu.. Oli tossa vieressä huoltoasema, joka on pidempään auki.

Asuntola, jossa asun on sairaala-alueella. Tämä talo on tarkoitettu sairaalan henkilökunnalle, mutta täällä asuu paljon myös vaihto-oppilaita. Huoneeni on 13. kerroksessa, joten näkymät on ihan mukavat! Toisetkin suomalaiset, Satu ja Sari, ovat samassa kerroksessa. Tänään tehtiin ruokaa kin yhdessä. Muutenkin ollaan yhdessä käyty kaupassa jne. Muita vaihtareita täällä ei vielä hirveästi ole. Monet tulee ilmeisesti vasta maanantaina.

Eilen olin upea sää kun tulin, aurinko paistoi ja lämpöä oli yli 5 astetta. Tänään onkin ollut pilvistä ja ulkona tuuli kylmästi.

Loppuviikko on lomailua, mutta maanantaina on paluu arkeen: koulu alkaa. Pari päivää aikaa vielä ihmetellä kaupunkia.